Valtiovierailulla Koratiassa

Kuninkaallinen hyväksyntä

En ole yleensä jännittäjätyyppi, mutta tänään jännitti! Päivä toi tullessansa valtiovierailun Koratiaan. Olihan siinä toki jännittämistä kerrakseen saako osaksensa Kuningas Cisun ja Prinssi Toton hyväksynnän. Liekö sitten lahjuksilla osuutta asiaan, mutta hyväksyntä tuli. Nyt on Naukulan ja Koratian välillä luotu molemminpuoleinen, onnistunut diplomatiasuhde. Tästä on hyvä jatkaa!

Mielenkiintoista vierailussa oli mm kuninkaallisten kiinnostus kameraani kohtaan. Myös linssinsuojus kelpasi Cisulle. Kamera toimii edelleen moitteettomasti, joten korvauksia ei tarvitse hakea matkavakuutuksesta! Vai pitäisikö sittenkin? Koskaan en ole nimittäin ottanut niin paljoa epätarkkoja kuvia. Lieneekö vauhdilla osuutensa asiaan?

Viimeinen hyväksynnästä kertova merkki oli se, kun Cisu toi olohuoneesta huiskan keittiöön jalkojeni juureen. Jos Naukulan likat ovat rakastuneita Koratian kuninkaallisiin poikiin, niin kai Mammakin saa silloin olla?

Lempilelu

ja kaunis sisustuselementti?

Eihän se kaunis ole keskellä olohuoneen lattiaa, mutta se on silti ehkä paras koskaan ostamani kissanlelu. Helmi on pyöritellyt siinä palloa pienestä pitäen ja Wilma hoitaa kynsiänsä monta kertaa päivässä.

Jos tuo kaunis sisustuselementti olisi jollekin tuntematon, mainittakoon vielä että keskiosan kynsienhoitoalue on pahvia. Siitä lähtee tosi kivaa pientä silppua, joka näytää kivalta olohuoneen matolla. Mutta eihän se nyt voi muuallakaan olla, suosiohan saattaisi hiipua.

Mikä maa?

Mikä valuutta?

Oikeastihan kysymykset olisivat kuuluneet: Mikä päivä? Mikä ruokalista?

Wilmalla on asiasta varmaa tietoa. Perjantai ja katkarapuja. Lisäksi Wilma myös tietää missä ne katkaravut asuvat. Näissä foorumeissa tämän kehtaa kyllä tunnustaakin - olen varma, että Wilma tietää milloin on perjantai. Lisäksi Wilma osaa laskea kuinka paljon on 180 g katkarapuja jaettuna kahteen kissaan. Yleensä jämät jätetään lauantai aamuksi, ja niin kauan aikaa on kova komento, kunnes koko satsi on syöty. Tänään katkaravut taidetaan nauttia hieman jäisinä.



"Ymmärrätkö?"

 "Täältä niitä kato saa."

"Joko meni viesti perille?"

"Entä nyt?"

Kahden kissan kanssa asuminen on välillä aika pelottavaa! Ne ymmärtävät kaiken; sanotun, ajatellun ja sellaisenkin mikä ei ole vielä omaan päähän edes juolahtanut!

Kukoista ja peleistä

Ja vähän vielä Korkeasaaresta

Kun eilinen postaus oli tehty, päätti Wilmakin sitten ryhtyä tositoimiin.

Helmi sai pelata aamulla, imuroinnin jälkeen.

Kun kirjoitin Korkeasaaresta, unohdin kertoa, että siellä on ihana, uusi (ainakaan minä en ole nähnyt) kanala. Varsin viehättävän pihan olivat aikaiseksi saaneet. Jos joku siellä käy, niin etsikääpä tämä paikka!

Tästä taisi tulla uusi lempipaikka Kissalaakson ja Karhulinnan lisäksi!

Ei kukko käskien laula

ja kissa nyt ei ainakaan

Minun oli tänään tarkoitus esitellä Wilma ja tassutyöskentely raksupallon kanssa. Raksupallo on ollut Wilman erikoisosaamisaluetta ja Helmi taas on kunnostautunut koirien aktivointilelun kanssa. Helmi ei ole kertaakaan käyttänyt raksupalloa. Mainittakoon vielä, että ennen raksupallon esille ottamista, Wilma suorastaan kerjäsi raksuja. Ja kuinkas sitten kävikään?

"Ei kiinnosta."

"Siis ei todellakaan kiinnosta."

"Usko jo! EVVK."

"Ai, Wilman raksupallo."

"Nyt lähtee."

"Höh. Ei tääl ollu mun diabetesraksui. Ei voi syödä."

Kuin kaksi marjaa?

Korkeasaaressa ja Naukulassa

Leijonanpoikanen vai kotikissa?

Minä kyllä pidän lapsista, mutta en silti taida mennä toiste Korkeasaareen heinäkuussa. Liika on liikaa. Ja jos nyt ihan totta puhutaan, niin kovempi ääni niistä vanhemmista lähti. Enemmän vanhemmat minua tönivät, astuivat varpaille ja ajoivat vaunuilla päin. Aika vaikeaa tuntuu olevan siihen suuntaan katsominen mihin kävelee. Tämä kyllä pätee myös kaupoissa. Oletteko huomanneet? Aika moni katsoo ihan muualle kuin kulkusuuntaansa.

Kauppatorin lokit lienevät myös varsin eksoottisia eläimiä turisteille, mutta pakkoko niitä on syöttää? Odottelin pommia päähäni Korkeasaaren venettä odotellessa, mutta onneksi sen täysosuman sai vasta varpunen Korkeasaaressa. Oli vähän pienempi läjä.

Kaikesta huolimatta, päivä oli onnistunut!

Kutittaa

Ja kynnetkin ovat liian pitkät

Jos sinua kutittaa leuan alta, voit hoitaa rapsutuksen kätevästi takajalalla.

Ai, kun tekeekin hyvää.

Samalla on hyvä tehdä kynsien tarkastus. Löytyykö liian pitkiä?

Yksi kaipasi selvästi pientä manikyyriä.

Näittekö? Hyvin hoitui.