Paluu arkeen

Plussat ja miinukset eri näkökulmista

+ Helmi ilahtui aikaisesta heräämisestä
- Wilma ja Mamma eivät ilahtuneet aikaisesta heräämisestä
+ Helmi ilahtui yhteisestä meikkaustuokiosta keittiön pöydän ääressä
- Mamma tuskaili ripsivärinsä kanssa ja Wilma oli asian suhteen neutraali
+ Helmille maistui aamuruoka hyvin
- Wilmalle ja Mammalle ei oikein ruokakaan maistunut niin aikaisin
+ Helmi pörisi tyytyväisenä lähtiessäni ulos ovesta
- Wilma murjotti kirjastossansa

Voimmeko vetää johtopäätöksen, että Helmi on aamuvirkku, minä päiväihminen ja Wilma yökyöpeli?

"Jee, tänään saa hyvät päikkärit!"

"Palvelu huononee, palvelu huononee. Valitus!"

Tuliaisia

Kissanäyttelystä

Eilinen päivä vierähti Espoon Barona -areenan kissanäyttelyssä. Kova tohina ja vilske siellä olikin! Jennin suosituksesta hankin tuliaisiksi kotiin Kongin kissaharjan. Sellaista en ennen ollut nähnytkään. Harja on tarkoitettu lähinnä Helmille, sillä Helmillä ei ole paljoa pohjakarvaa. Ensimmäiset harjausyritykset on jo tehty ja sillä sopii sutia viisi kertaa kauemmin kuin toisella harjalla. Eli kokonaista viisi kertaa! Harjoitukset jatkuvat.

"Mikä toi on?"

"Mamma harjaa ja mä luovutan tupoittain. Mun harjalla."

Tuota keskimmäistä kuvaa uudesta harjasta kun katselee, tulee ainakin minulle väistämättä mieleen Suomi-neito. Mutta eihän se taida Suomi-neito ollakaan vaan Suomi-kissa!

Aina on tilaa yhdelle

joka syö katkarapuja perjantaisin

Tässä taannoin kerroin Wilman uudesta aluevaltauksesta. Nyt on paikka valloitettu jo kahdesti. Mutta ei hätää, kaverille on jätetty hyvin tilaa seinänviereen.

Kaveri vaan on hieman hölmistynyt tälläkin kerralla

löytäessään toisen omalta paikaltaan.

"Kyl säkin mahut, tuu vaan."

Helmi ei tullut mukaan vaan valloitti itsellensä uuden paikan parvekkeelta.

Ikeaan, mars!

Vuosittainen hankinta

Vuoden se kestää, sitten on hankittava uusi. Tai kestäisi se kauemminkin, mutta kun siitä irtoaa niin kamalasti roipetta ja pelkään niiden joutuvan Helmin silmiin. Maaliskuussa keksin, että sen kehikosta voisi tehdä myös jonkinmoisen himmelin. Nyt olisi taas kehikkoa tulossa. Ikeaan tästä on lähdettävä, mars, mars.

Neliraajakynsienhoidonmallia

"Kattokaa ny, aika rämä."

"Tulin vaan näyttämään, et oon edelleen nätti." 

Edellisestä himmelistä on tulossa pimeneviin iltoihin kattokruunu Naukulan ulkotarhaan (eli viritän siihen valot). Kun illat hämärtyvät, täytyy saada lisävaloa. Ihan vaan siksi, ettei sieltä ulkoilemasta tulla "joku" suussa. Minä olen nimittäin tämän talon likoista ainoa, joka ei hiirtä kotiin tahdo.

Kontrollissa

Hyvä kun tajusin

Istuskelin kaikessa rauhassa kotisohvalla klo 13.15 ja sain Hesaria lukiessani herätyksen. Tänään on 28. pvä! Olin mielessäni kuvitellut, että Helmin seuraava kontrolli olisi perjantaina 28. pvä. Ei auttanut muu kuin soittaa ja varmistaa aika. Se oli tänään. Onneksi ehdimme hyvin tapaamaan eläinlääkäritätiä Mevetiin.

Helmille on nyt kahden viikon ajan annettu insuliinia 3 yksikköä aamuin illoin. Glukoosiarvo on nyt 15,06 mmol/l (viitearvohan oli 4,11 - 8,83 kissalla). Eli eipä juuri ole muuttunut kahden viikon takaisesta käynnistä. S-fruktosamiini tulokset soitan tiistaina ja sitten katsotaan millä määrällä jatketaan. Seuraava kontrollikin päätetään vasta näiden tulosten saavuttua.

Pääasia on kuitenkin se, että Helmi voi erinomaisesti. Syö, nukkuu ja leikkii, niin kuin kissan kuuluukin.

"Hei hei eläinlääkäritäti. Vaik sä oot kiltti niin mä toivon ettei me nähä vähään aikaan." 

Muutto Naukulaan

Syyt ja toteutus

Vuonna 2005 iski jonkinmoinen muuttokuume ja lähdimme etsimään rivitaloasuntoa. Syy tälle halutulle asumismuodolle löytyi luonnollisesti kissoista! Mielessä oli ollut ulkotarha jo vuoden verran ennen varsinaista muuttoa toukokuussa 2005.

Samalla kun muuttokuormaa Naukulaan kannettiin sisään, tapahtui ulkona se tärkein. Ulkotarhan pystytys.

Paikka oli katsottuna valmiiksi, ja ulkotarhan elementit ostettiin kaverilta. Pystytysapu tuli kaupan päälle.

Siinä olikin sitten ihmettelemistä. Hyvä, että jengi malttoi tulla sisälle lainkaan. Vaikka jengi on noista ajoista pienentynyt, ei meno muuten ole juurikaan muuttunut. Ulkotarha tosin on saanut uutta sisustusta. Valitettavasti se ei liene enää kovinkaan pitkäikäinen, eikä kissotarhoja valmistanutta Levatop Oy:tä enää löydy mistään. Täytynee siis jossain kohdin joko ottaa vasara kauniiseen käteen tai kääntyä ammattilaisten puoleen.

Kyläluuta

Mustalla ja Harmaalla

Tänään tie vei kaupunkiin ja sieltä muutaman mutkan kautta kyläilemään Mustalle ja Harmaalle. Lieneekö minua edes tunnettu, kun naaman edessä ei koko aikaa ollut sitä mustaa laatikkoa? Kamera siis kotona, mutta onneksi kuvamateriaalia löytyy edelliseltä reissulta.

Täytyy kyllä sanoa, että hienosti meni Mustan pillereiden anto! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki heidän ihmiselle!

Perjantaina Helmillä on taas diabeteskontrolli ja viikonloppuna olisi tarkoitus käväistä vielä kissanäyttelyssäkin. Tämä viikko menee siis kissojen merkeissä. Tai oikeastaan kaikki viikothan ne menevät, mutta vieraita kissoja tulee tavattua enemmän kuin normaalisti.