Aika: Syksy
Paikka: Naukulan syksyinen takapiha
Pääosassa: Helmi Orvokki Naukula
Sivuosassa: Mamma N
Vuorosanat: Äh ja no niin
Tarina saa alkunsa kun on aika mennä ruohotupolle. Helmi Orvokki sanoo jo ovella: "Äh." Mamma ymmärtää viestin, pukee kengät jalkaansa, heittää takin niskaan. Ovi avautuu ja sitten mennään. Ilma on kirpeä, talvi on selvästi tulossa ja pihavaahtera luopunut lopuistakin lehdistään. Reitti on tuttu ja niin myös päämäärä. Ruohotuppo. Sekin valmistautuu jo lepokauteen, eikä siitä oikein ole enää syötäväksi.
Kun on aika palata takaisin, sanoo mamma: "No niin." Helmi pyörähtää tupolla ja ryhtyy matkaamaan kotia päin. Siellä he sitten elelivät onnellisena tämänkin päivän. Sen pituinen se.
Ihana keskustelu kissaksi ja ihmiseksi - kumpikin ymmärtää toista. <3
VastaaPoistaKyllä me ymmärrämme - ainakin välillä :)
PoistaTeillä on täydellinen keskinäinen yhteisymmärrys! Lyhyestä virsi kaunis: "Äh." ja "No niin." :)
VastaaPoistaMitä sitä turhaan sanoilla, kun muutenkin voi?
PoistaHelmi on niin söpöliini tuolla syyslehtien keskellä!
VastaaPoistaOlisi kiva nähdä tämä tarina videona äänten kanssa ;-)
Olenkin pitkittänyt lopullista haravointia juuri siksi kun Helmi on tuolla niin söpö :) Vai että videokin vielä... Katsotaan. En lupaa.
PoistaHienosti toimii teillä yhteisymmärrys! Helmistä on kauniit kuvat ♥.
VastaaPoistaYhtenä päivänä Sulo maukusti eli mourusi oven takana -Robertilta meni hermot ja se kävi Sulon kimppuun. "Eikö kukaan saa tuota Honkkelia kuriin?" Robert varmaankin ajatteli ;)
Tiedä mitä se honkkeli puhui? Tuhmia ehkä. Oli hyvä, että Robert näytti kaapinpaikan.
PoistaLyhyesti ja ytimekkästi :)
VastaaPoistaMitä sitä turhia turisemaan!
Turhaan sitä sanoja tuhlaa jos muutenkin ymmärtää!
PoistaUpeat kuvat!! ♥
VastaaPoistaOnpa kauniit kuvat Helmistä! Selvästi syksy ja Helmi sopivat yhteen, ainakin kuvauksellisesti.
VastaaPoistaMinäkin pidän näistä :)
PoistaIhana tarina - onnellinen loppu ja kaikki :)
VastaaPoistaOnnellinen on ollut päivä ja rauhallinen myös :)
PoistaHieno tarina, henkilökuvaukset olivat milenkiintoisia, kerronnassa hyvä rytmi ja lukijaa pidettiin jännityksessä loppuun asti :-)
VastaaPoista:) Kiitos, lähes Nobelin arvoinen?
PoistaIhana syksyinen satu ja ihana kuvitus ♥
VastaaPoistaKuvitus on paras :)
PoistaIhana ♥ Ja mitkä värit!
VastaaPoistaHelmi tuntuu sopivan syksyiseen maisemaan kuin raksu kippoon :)
PoistaIhana tarina ja mitä kauneimmat kuvat ♥ Onnelliset loput on just parhaita!
VastaaPoistaTäälläkin ollaan onnellisten loppujen suosijoita!
PoistaIhana, voiko muuta sanoakaan? :)
VastaaPoistaNo ehkä olisi myös voinut sanoa meitä hassuiksi? :)
PoistaMinäkin tyydyn kommentoimaan, että ihanaa :)
VastaaPoistaSuurta näyttämötaidetta ;)
PoistaJoo, tarina ei kerro mitä ääniä sit r.tupon jälkeen sisällä lausuttiin. Oliko kenties hyrr ja kurr ?
VastaaPoista-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-
Sanattoman kommunikoinnin jälkeen oli vuorossa hurrrurrrurrr hurr :)
PoistaKauniita kuvia!
VastaaPoistaJa tuo on kyllä totta, että kissan (tai koiran) kanssa kehittyy omia rutiineja ja keskusteluja, joita ihmiset, joilla ei ole lemmikkejä, eivät edes uskoisi! :)
Jos joku meitä täällä päivän kuuntelisi, niin voisi luulla meitä hassuiksi! :)
PoistaÄH ! Hurrurrruurrrr...
VastaaPoista<3 Tiiger
Juuri niin ♥ Rapsutuksia Tiigerille!
PoistaOli todellakin hieno jännitysnäytelmä. Ja vuorosanat osuivat ihan nappiin.
VastaaPoistaMyös vihreät ruohot ja keltaiset vaahteranlehdet sopivat täydellisesti lavasteisiin, korostivat nätisti päähenkilön kauneutta.
Minunkin mielestäni päähenkilö on noissa maisemissa kovasti edukseen! Sen vuoksi en ole haravaan vielä kunnollisesti tarttunutkaan.
PoistaVoi kun ihana tarina ja kauniit kuvat. Suorastaan kaurismäkeläistä replikointia!! Piristi niin kovasti muutoin ankeana alkanutta työpäivääni. Kiitos teille! ( p.s. jotkut aamut vaan ovat sellaisia, että on aivan PAKKO käväistä hakemassa lempiblogeista voimaa )
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi Raija! Mukavaa jos toimme iloa työpäivääsi :)
PoistaNyt on se vuodenaika kun me punaiset kissat maastoudumme hyvin maastoon. Punaiset tyttökissat ovat erityisen harvinaisia, eikö? T: Punainen poikakissa Ruska
VastaaPoistaMinulle on eräs eläinlääkäri sanonut joskus, että vain 5% punaisista olisi tyttöjä. Taitaa punainen olla poikienväri! Rapsutuksia Ruskalle!
PoistaMitäpä sitä liikoja juttelemaan. Ihania kuvia Helmistä ♥
VastaaPoistaJos tietää vähän vähemmästäkin mitä toinen haluaa, niin silloin sanat eivät ole tarpeen!
Poista