torstai 16. marraskuuta 2017

Kohtaamisia kissanäyttelyssä

Lukijoita

Aina se jotenkin hämmästyttää, että Naukulalla on lukijoita muualtakin kuin kanssabloggareista. Viime viikonlopun kissanäyttelyssä sen taas huomasin. Terveisiä vaan kaikille. Sinulle, joka toit meille kassillisen herkkuruokaa! Taisin mennä niin sanattomaksi, etten osanut edes kunnolla kiittää. Kiitos siis! 



Erittäin ilahduttavaa oli myös, että pyörätuolilla kulkenut nuori nainen tunnisti Noomin jo kaukaa ja huudahti Noomin nimen. Se oli hienoa. Olin erittäin ilahtunut, terveisiä sinnekin! Sekä sinulle vaaleahiuksiselle ponnarinaiselle. Terkut! 

Teitä kaikkia on aina niin mukava kohdata, vaikka yleensä kyllä aina häkellyn, enkä oikein löydä sopivia sanoja.  


Noomi sai sekä lauantaina että sunnuntaina erinomaiset arvostelut tuomareiltaan Steven L Jones ja Karl Preiss. Lauantaina Noomin päihitti rakas kilpakumppanimme Silkkiturkin Samettikukka, joten jäimme kakkoseksi tuloksella ex2. Sunnuntaina saimme sertin, Noomin ensimmäisen avoimessa luokassa. Päädyimme myös tuomarin parhaan valintaan, mutta sieltä tipuimme ensimmäisenä pois. Noomia verrattiin hieman varttuneempaan eurooppalaiseen ja toinen oli tuomarin mukaan kypsempi. Se oli aivan oikea arvio. Kaikkinensa erinomaisen hyvä viikonloppu! Rankka ja hyvä. Noomi tosin oli sitä mieltä, kun kotiin pääsi, että nyt leikitään. Mahdolliset rasitukset oli sillä kuitattu. 

16 kommenttia:

  1. Messuhallin vilinässä, kahvikupposen äärellä, fanikorttia ihaillessa syntyi ajatus, että minunkin täytyy jotakin antaa - edes ruokaa. Olenhan lukenut vuoden tätä blogia, Noomin syntymästä lähtien. Olen lukenut oivaltavia, sydämellisiä ja humoristisia juttuja kissojen elämästä. Ja tutustunut kissanäyttelyjen maailmaan. Kiitos, kiitos!
    Miinan ja Vanillan, puolivillien maatiaisten kesyttäjä äitee

    VastaaPoista
  2. Onnea Noomi, olet nyt aikuinen näyttelykissa.
    Monesti kaunis ja hyvä rotunsa edustaja kuten Noomi ehdottomasti on käy TP valinnoissa juuri niin kuin teillä sunnuntain näyttelyssä. Tavallaan tuo kissan aikuisuus on se jolle tuomari antaa sen lopullisen plus pisteen kun kahta hyvinkin samantasoista kissaa toisiinsa verrataan. Aikuinen kaikin puolin ns valmis kissa rotunsa edustajana on täydellinen omassa komeudessaan.
    Monia näyttelyitä käyneenä tiedän juuri tämän seikan ja kissani ihana Molley oli juuri tällainen, valmis näyttelypakkaus josta huokui lähes täydellisen kissan olemus.
    Tämä on kissan omistajalle ihana asia, mutta myös toisaaltaan tämä kissa ei kuitenkaan ole sen kummempi kuin muutkaan rodun hyvät edustajat. Siinä kissassa on vain jotain joka on se juttu isolla Jiillä.
    Tuhannesti onnea Noomille, monet näyttelyt odottavat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pyrimme Noomin kanssa jatkamaan näyttelyuraa.

      Poista
  3. Minäkin oli siellä lauantaina ja näin sinut ja tunnistin erään toisenkin kissabloggarin, mutta juttusille en kuitenkaan tullut. En edes kiertänyt katsomassa muista kissoista kuin pienen osan. Koko pitkä päivä kului lähinnä omassa nurkkauksessa oman kissan, sen rotutovereiden ja entisten ja uusien tuttavien seurassa. Piti tietysti käydä tervehtimässä myös alakerran kotieläimiä, varsinkin maatiaislehmiä. Reilu kilpailuhenki on hyväksi, mutta oma kissa on paras ja rakkain, tuomarin näkemys ei sitä muuta. Oli mukavaa esitellä kissaneidin kauneutta muillekin. Me saimme toivotun arvostelun ja pääsimme tuomarin parhaan valintaan asti. Arvostelusetelin hieroglyfeistä en ole edes yrittänyt vielä saada selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ne hieroglyfit ovat oma-asiansa :) Alakertaan en ehtinyt lainkaan, vaikka kaikki eläimet ovat tärkeitä. Yleensä sitä aikalailla oman rotunsa seurassa näissä näyttelyissä ollaankin, niiden rakkaiden kilpakumppaneiden.

      Poista
  4. Onnea! :) Ja iso lisäplussa nuo lukijoiden moikkaamiset, lämmittää mieltä tänne asti. ♥

    VastaaPoista
  5. Se on ihan ihmeellistä, kun joku näyttelyssä tulee ja tunnistaa kissan! Ei meinaa osata oikein mitään sanoa, ja sitten kun tämä joku on jo siirtynyt eteenpäin, vasta tajuaa, mitä oikein tapahtui. :)
    Onnea sertistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se menee, sen verran sitä aina häkeltyy. Kiitos!

      Poista

Kur! Kiitos kommentistasi.