torstai 18. elokuuta 2011

Onnistumisia ja onnistumisia

Jaloja taitoja

Valokuvaaminen on jalo taito. Onnistuneen otoksen ottaminen on varsin palkitsevaa. Se kannustaa ja tuo hymyn huulille. Ja eikö metsästyksestäkin puhuta jalona taitona? Wilman mielestä se on ainakin sitä.

Ikävää, etteivät nämä jalot taidot välttämättä aina kohtaa. Jos yksi on onnistunut, ei se välttämättä tarkoita, että toinenkin onnistuisi.




Puolustuksekseni voin vain todeta, että vauhti oli melkoinen. Vaikka toisaalta, ei se pysähtynytkään tilannekuvaus aina onnistunut kädet hikoillen ja sydän pamppaillen. Vaikeusastetta lisäsi toki myös sohvalla seisominen.




12 kommenttia:

  1. Voin hyvin kuvitella millaisia jännityksen hetkiä Naukulassa on ollut! Ja sitten niitä vauhdikkaita tapahtumia pitäisi vielä tallentaa. Onnistuuhan se tallentaminen, mutta kuinka hyvin, se onkin toinen juttu!

    VastaaPoista
  2. Huh, taasko? Kyllä vauhti ja jännitys ainakin välittyivät tästä erinomaisen havainnollisesta kuvasarjasta :D

    VastaaPoista
  3. Myrsky: Oli jännää, ainakin minulla ja Wilmalla. Helmi oli cool :)

    Ella: No, ei onneksi! Nyt vasta pystyin kunnolla katsomaan näitä loisto-otoksia ;)

    VastaaPoista
  4. Voi kyllä! Mulla on varmasti satoja kuvia, joissa kissasta näkyy vain puolet. Lisäksi heti ottamisen jälkeen on poistettu rovioittain kuvia, joissa näkyy vain häntä tms. tai ei näy kissaa ollenkaan (kun se ehti mennä jo...).

    Kolmasti kiitetty olkoon se, joka digikameran keksi! Muuten olis konkurssi tainnut tulla jo ajat sitten :D

    Sitä tosin ei ihmetellä lainkaan, että Wilmalla on ollut vauhtia tuon saaliin kanssa x)

    VastaaPoista
  5. Henna, Friede ja Figo: Yhdymme digiajan ylistykseen!

    VastaaPoista
  6. Kyllä tuosta ainakin kissaihmiset näkevät, että menoa ja meininkiä riittää! :)

    Mutta onneksi nykyään on digikamerat niin me vähän huonommatkin kuvaajat saamme loisto-otoksia toisinaan, kun on varaa räpsiä!

    VastaaPoista
  7. Itsekkin jo luulin, että teille on taas hiiripolo eksynyt sisälle, mutta ei sentään :D
    Meidänkin koneelta löytyy varmasti miljoona kuvaa, jos sekunti sitten vielä oli kissa, mutta kuvassa sitten ei. Ja sitten oon ollut kovin laiska niitä poistelemaan.. Sellaisen projektin voisikin joku päivä vaikka ottaa..

    VastaaPoista
  8. Samaa mieltä, että onneksi ovat digikamerat. Filmien kehityttäminen takavuosina oli kallista ja paperikuvatkaan eivät aina onnistuneet, kun kissa oli nopeampi kuin kuvaaja. :D

    VastaaPoista
  9. Hih, tuo on tullut myös täällä todettua monet kerrat.
    Ja siihen päälle vielä sellainen, et kissa ei kyllä käskien esiinny. Monet kerrat ollaan seurattu Juuson temppuilua ja hoksataan vasta hetkien päästä et hei, äkkiä videokamera. Ja silloin ei Juuso enää temppujaan näytä vaikka kuinka maanittelee ;)

    VastaaPoista
  10. Ei aina voi ehtii pysähtyy poseeraamaan kun on hommat kesken!

    VastaaPoista
  11. Oh-hoh, ei kai tuo vain ole elävä hiiri, tai siis kuollut? Miten Helmi voi pysyä coolina, kun on noin jännittävää Wilmalla ja Mammalla? Meidän Ruska ei ole kuin korkeintaan unta nähnyt oikeista hiiristä, hän tuntee vain rapisevat leikkihiiret.

    VastaaPoista
  12. Heidi: Kyllä sitä vauhtia riittikin!

    Katja: Tai sitten voit esitellä niitä meille :) ?

    Sirpa ja Kollo: Oli se kallista aikaa!

    Katjusha: Ei niin, ei todellakaan esiinny kun pitäisi!

    Musta ja Harmaa: Niin, kyllä me ihmisetkin se sitten varmasti joskus tajutaan!

    Paula: Valitettavasti se oli aito oikea elävä hiiri. Se elo tosin sitten loppui suhteellisen lyhyeen, mutta elävänä Wilma sen tarhasta toi!

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.