Joku ehkä muistaa vielä, että Namun sterilisaation jälkimainigeissä oli ongelmia? Namu, kutsukaa minua Houdiniksi, antoi eläinlääkäriasemalla aikamoisen näytöksen siitä miten hän sai kaikki mahdolliset suojaukset pois. Hups vaan ja pari kuperkeikkaa ja taas mentiin nakuna. Sitten Namun pieni leikkaushaava tulehtui ja kävin hoitotoimenpiteenä mm. aamuin illoin Namun kanssa suihkuttelemassa haavaa. Namun sterilisaation jälkimainigeista johtuen, minua on jännittänyt Noomin sterilisaatio. Nyt se on kuitenkin tehty, eilen perjantaina.
Vein Noomin vähän ennen leikkausta eläinlääkäriasemalle ja lähdin töihin. Iltapäivästä hain hänet kotiin. Kuulin, että Noomi oli ollut hurjana. Hoitaja oli saanut hampaasta, eikä mikään toimenpide ollut onnistunut. Noomi rauhoitettiin "pakkohäkissä" siis sellaisessa, missä väliseinän avulla kissan liikkumatilaa rajoitetaan, jotta rauhoituspiikin antaminen onnistuu. Painoa Noomilla ennen sterilisaatiota oli 4,325 kg. Itse sterilisaatio oli sujunut onnistuneesti, ihan kuten Namullakin aikanaan.
Kun kannoin Noomia parkkipaikalta kotiin, tunsin kuinka hän pyörähteli kuljetusboksissaan. Avatessani kuljetusboksin oven, näin että hän oli saanut keploteltua jollain kummalla konstilla itsensä osittain pois punaisesta puvustaan.Toinen hihansuu näkyy yllä olevassa kuvassa vatsan kohdalla ja toinen etutassu tulee ulos kaula-aukosta. Pää ja toinen tassu tulee ulos hihansuusta ja takatassut ovat poissa puvusta, vaikka takapään nepit olivat vielä kiinni. Epätoivo meinasi iskeä, Houdinin tytär on perinnyt äitinsä lahjakkuuden irtautua kahleista.
Eipä sitten muuta kuin Namulla olleet valjaat ja kauluri esiin. Ilokseni Noomi antoi minun pukea ne päällensä ongelmitta. Toki laitoin ne ensin väärin, kuinkas muuten.
Sylissä ja vieressäni Noomi rauhoittui, mutta muuten oli aikamoista kuperkeikkaa ja kolistelua koko viime yö.
Tänään hänellä sitten välähti. Tästä ikävästä kaulurista voisi varmasti päästä eroon apuvälineiden avulla? Pahvilaatikko oli siihen oiva apu. Ja kas, aikansa kun sitä pahvilaatikkoon hinkutti, niin avautuihan se kauluri! Valitettavasti minä vaan olin lähistöllä ja näin tapahtuman. Tein vielä yhden korjausliikkeen kaulurin asettamisessa ja sen jälkeen tyynen rauhallisesti niittasin kaulurin yläreunan kiinni. Nips naps.
Oli meillä päivän aikana erimielisyyksiä myös siitä, mistä kaulurin kanssa mahtuu ja mistä ei. Siinä hävisin sitten 6-0, kuten videolta näkyy.
Ja kun silmä vähän vältti, niin Noomi oli taiteillut itsensä nukkumaan lempipaikkaansa.
Uskoakseni nukkuu siellä koko yön, koska muuten ei täällä juuri ole nukuttu. Noomi vähiten, eikä me muutkaan juuri.
Hyvää yötä siis!
Voi toista ♥
VastaaPoistaÄlä muuta sano. Niin riipasee kun näkee toisen masentuneen, mutta minkäs teet.
PoistaNoomi näyttää mitä on kun on perinyt Namu-emon taidot ja tempramentin. ❤️
VastaaPoistaNäin on selvästi tapahtunut.
PoistaJee...taitava Noomi♥.
VastaaPoistaNo niinpä. Vaikka aina ei tarvitsisi olla.
PoistaVideo pisti kyllä naurattamaan, vaikka muuten sympatiat ovat täysin puolellasi ja tietysti Noomin tervehtymisen puolella myös!
VastaaPoistaVoi jestas, enpä haluaisi elää uudestaan taannoisia kahta viikkoa, kun en saanut päästää Mustia ulos vapaasti - niiden jälkeen olin aivan poikki. Se kun on tottunut pääsemään ulos vielä puolenyön maissa viimeiselle kierrokselle ja viideltä taas uudestaan. Kostona pari pissausta pääni viereen sänkyyn ja yksi viereeni sohvalle, kun söin, enkä juuri silloin vienyt ulos (vaikka juoksin kyllä ulkona sen kanssa puoliltaöin ja aamukuudelta). Niin ja se ruokahomma... Mustille ei saanut antaa nappuloita, Ransulla taas menee vatsa sekaisin pelkästä märkäruuasta, joten pissasotkujen lisäksi sain siivoilla muutamia oksennuksia.
Apua, hirvee valitus-avautuminen! Siis tsemppiä! Parantukoon paremmin tällä kertaa ja pikaisesti! Noomi, olehan kunnolla! Toivottavasti saat Mamma mahdollisimman pian sanoa, kuten minäkin: Luojan kiitos se on takanapäin.
Voi ei. On teillä ollut elämää! Tämä loppujen lopuksi ei nyt tunnukaan niin rankalta, että kiitos vaan avautumisestasi.
PoistaVoi Noomi sun kanssas! 🙀
VastaaPoistaVai olisiko vika siinä, että puku oli väärää designia? Tekeekö Versace kissanpukuja? Tai Dior? Jos ne kelpaisivat?
Se jää kyllä nyt selvittämättä!
PoistaMeillä oli Amen kanssa aikoinaan homma päin vastoin. Ame ei ollenkaan hyväksynyt kauluria ja yritti kaikkensa saadakseen sen pois. Tein sitten itse (aivan karmean) puvun minkä Ame onneksi antoi aika nätisti olla päällä...
VastaaPoistaEi ollut karmea, ei jos Amelta kysytään.
PoistaTuo sun loppukommentti videolla on kyllä oikein harvinaisen tyhjentävä. "Ai mahuit. No ... jaaha" :-D
VastaaPoistaOn tyttö ollut hurjana! Ja ovelana. Toivottavasti paraneminen meni kuitenkin ongelmitta. :)
VastaaPoista