torstai 9. huhtikuuta 2020

Sunnuntain puuhia

Palapeli

Kun kissat nukkuvat, niin täällä eivät suinkaan hypi hiiret pöydillä, vaan minä päätin ryhtyä kokoamaan lahjaksi saamaani palapeliä. Alku sujui vallan mainiosti. 


Sitten tehtävään tuli lisää vaikeuskertoimia. Kaksi punatabbyä. Niin kuin niin usein muulloinkin kun Naukulassa yritetään jotain hommia saada tehdyksi. 

Taidan tuntee tän tyypin, vakuuttelee Noomi.

Nyt mä en tajuu.

Miten niin mä tunnen tän?
Ei kyl tuoksu yhtään tutulle.

Mutta jotain tuttua tässä kyllä on! 

Sehän on Pihla, Hertan sisko, Noomin tytär! 

Kaunis kiitos Pihlan kotiväelle tästä mitä mainioimmasta lahjasta, jonka vastoin kaikkia ajatuksiani ja aputassuja sain valmiiksi asti. 

14 kommenttia:

  1. Oi, onpa upea! Niin nätti Pihla ♥
    Siellä on vaikeuskertoimet kohdillaan :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alku menikin liian helposti. Tiedäthän, reunat ilman yhtään aputassua.

      Poista
  2. Ooh, aivan ihana idea palapeliksi ♥

    VastaaPoista
  3. Oi kuinka ihana kuva ja idea! ♥ Palapelien tekeminen on sitä paitsi oikein mukava koko perheen harrastus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, alku sujui yksin, mutta kun perhe heräsi, niin apuakin löytyi.

      Poista
  4. Kerrassaan ihana tauluidea ja kuva!! ♥ Ja hienosti auttoivat apurit.

    VastaaPoista
  5. Kiva kuulla, että palapeli toi iloa sekä kokoajalle että apureille 🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Kerrassaan mukavaa puuhaa, yksin tai yhdessä.

      Poista
  6. Pihla ♥ Ihana idea ja onnea Mammalle , kun sai se aputassuista huolimatta tehtyä :)

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.