myös Plantagenista
Helmihän tunnetusti pitää harjaamisesta. Silloin kun sen suorittaa äitini (Helmi mummo) tai veljeni (Helmin eno). Minun suorittamana harjaus aiheuttaa kahden - viiden harjanvedon jälkeen sähinää. Tämä on todettu ainakin kolmella eri harjalla. Se ei kuitenkaan estänyt minua yrittämästä jälleen.
Tämän harjan piikkien päässä on sellaiset pienet valkoiset tulpat. Mietin josko ne hieroisivat mukavasti.
Pitkällisen tutustumisen ja harkinnan jälkeen, Helmi antoi minun harjata itseään ilman suhinoita. Kelpaisikohan tämä?
Toivottavasti tämä neljäs harja kelpaa Helmille. Onpas hän tarkka. Kumma juttu, ettei meidän Ruska lainkaan tykkää harjaamisesta. Eikä Ruskalla edes ole enoa eikä enää mummuakaan, kun äitini on kuollut. Kaikki aikaisemmat kissani tykkäsivät harjaamisesta ja alkoivat kehrätä jo ottaessani harjan käteeni.
VastaaPoistaEhkä Ruskan Tätien pitäisi kokeilla harjaamista? Minullakin on yleensä ollut tyytyväisiä harjattavia.
PoistaHyvä idea! Täytyy kokeilla, kun seuraavan kerran Täti tulee kylään.
PoistaUutuudenviehätystä, veikkaamme!
VastaaPoistaAika näyttää! Tänäänkään ei vielä ole suhistu, mutta epäluuloa on ilmassa.
PoistaNo kylläpäs Mamma nyt Helmiä hemmottelee kaikenmoisilla lahjuksilla :)
VastaaPoistaTaisi tässä vähän olla omakin lehmä ojassa! Parempi Helmin karvat harjassa kun kaikkialla muualla.
PoistaJaa-has. Nyt suhisi sitten kunnolla.
VastaaPoistaOlisiko kysymys otteista, jos toisten harjaus maittaa? Kun Nero oli pieni opiskelin ahkerasti kissanhoitoa ja jossakin kirjassa sanottiin, että kissa on hyvä totuttaa harjaamiseen. Kun heistä tulee vanhoja ei turkinhoito enää ole niille niin helppoa. Meillä rakastetaan harjaamista ja se on hyödyllistä monin tavoin: karvanlähdön aikaan saa irtokarvat mukavasti paalattua harjalla, auttaa myös kissaa, ei tule karvapalloja. Myös silmien ja korvien puhdistus kuuluu meillä lempirituaaleihin. Kun kissa saa hoidoista tarpeekseen se työntää tassun eteen: nyt riittää, kiitos.
VastaaPoistaEn tiedä, en haluaisi uskoa niin, mutta... Nytkin Helmi jäi suhina hetken jälkeen makoilemaan tuolin alle! Etten vaan pääsisi harjaamaan.
PoistaHarmittava takaisku! (Meillä kyllä tykätään harjaamisesta. Ja meillä käytetään ronskeja otteita.)
PoistaVoi Helmiä :-D Se on niiiiin nainen!
VastaaPoistaHelmi näyttää kuvassa pohtivan tarkkaan, tykätäkö uudesta harjasta vai ei... Meilläkin Osiris murisee ja suhisee harjatessa, vaikka samaan aikaan nostaa peppua ja selvästi nauttii kun harjataan. Gerizah on sitten ottanut ukkelista mallia ja alkanut ärisemään samalla tavalla.
VastaaPoistaMulla on vähän sama juttu: annan papan harjata pitkään ja hartaasti, mutta mutsin kanssa mökötän ja olen sykkyrällä. Jotenkin mutsi harjaa niin rajusti, pappa vaan sivelee harjalla....
VastaaPoistaOi kun kiva harja! Sillä voi kivasti rapsutta korvantaustaam tai leuan alustaa. Meillä mamma pitää ja minä rahnutan itte leukaa harjaan. Mamma kerää karvat kasaan ja kohta niistä saa ihan ison kissan, niin paljon oli irtoturkkia. Ja taas pitäis laitaa kalsarit jalkaan kun sää kylmenee. Totuttele Helmi vaan, pyydät karkkia vaikka ennen kun antaudut harjattavaksi*vink*
VastaaPoistaHarjahommat on kyllä vaikeita, tavallaan tosi kivaa mutta sitten taas kumminkaan ei. Meillä kaikki 3 isompaa on erittäin hankalia harjattavia, pikkurottaa en olekaan vielä koittanut...
VastaaPoistaVaikuttaa parhausharjalta ;)
VastaaPoistaEhkä se nyt kelpaa! Harjausasiat on vaikeita, ei sitä vääränlaisellä harjalla tai taktiikalla voi.
VastaaPoistaMeillä ei kumpikaan oikein tykkää harjauksesta. Muutama harjanveto menee, mutta sitten saa riittää.
Voi että, ei mennyt vieläkään sähinättä. Kumisukaakin teillä on varmaan jo kokeiltu? Mindy tulee juosten paikalle, kun vain näkee sen kädessäni. Luonnonharjasta tehty harja on jäänyt ihan tarpeettomaksi sen kumisen ihanuuden jälkeen.
VastaaPoista