Yö kului ilman itkua ja kun aamulla menin alakertaan, nukkui Tarmo tyytyväisenä sohvalla. Aamupuurot syötiin yhtä aikaa ja sitten olikin vuorossa leikkituokio hurjan kehräyksen kera.
Hyvältä, ainakin paremmalta näyttää! Ihan sydäntä raastavaa lukea pienen sopeutumisesta. Mutta kyllä Tarmo paikkansa löytää, ihan varmasti, ja voipi olla että Mamman ja Helmin kyljestä!
Ei oo Helmi kuule mikään hempukka, vaan synnynnäinen opettaja. Harjoittelijaoppilashan pyörii Naukulan matoilla kuin kouluttajansa konsanaan. Ihanaa!
Mielenkiintoista kuulla, miksi nukkumajärjestelyt lopulta muodostuvat. Meillähän pojat ovat olleet symbioottisessa suhteessa ihan ekasta illasta lähtien, mutta silti Toto ottaa vieläkin iltatorkut yksinään; melkein kaikki muu oli sille heti sallittua, mutta Cisu ei aluksi antanut sen tulla iltaisin ihmisten syliin tai edes ihmisten viereen sohvalle nukkumaan. Pian on mennyt 2,5 vuotta ja Toto aristelee iltaläheisyyttä edelleen! Tosin viime aikoina on ollut havaittavissa, että Cisu valitsee mieluummin Toton kuin ihmisten seuran torkuilleen.
Kissat, nuo maailman monimutkaisimmat ja mielenkiintoisimmat olennot!
Voi ihanaa, luin juuri kaikki päivitykset ja vaikuttaa siltä että Naukulassa aletaan kotiutumaan ja järjestys alkaa muotoutumaan. Ja sitten vielä tullaan sänkyynkin ja pusketaan<3 Tarmosta kasvaa erittäin tarmokas tiikeri!
Hienoa! :) Hauska lukea Tarmon ensiaskeleista Naukulassa, nauratti Helmin paheksunta, kun pikkukissa oli kukkaruukussa pissalla - hyvää opastusta talon tavoille! ;)
Olipa mukava lukea Naukulan nykytouhuista! Selvästi Tarmo Tiikeri alkaa kotiutua ja Helmikin hyväksyä tulokkaan. Me on täällä jännitetty kolmen karvakorvan ja kahden ihmisen toimesta ja lähetetty rohkaisevia ajatuksia pikkuiselle :) Rapsutukset Tarmolle ja Helmille!
Hyvältä, ainakin paremmalta näyttää! Ihan sydäntä raastavaa lukea pienen sopeutumisesta. Mutta kyllä Tarmo paikkansa löytää, ihan varmasti, ja voipi olla että Mamman ja Helmin kyljestä!
VastaaPoistaEi oo Helmi kuule mikään hempukka, vaan synnynnäinen opettaja. Harjoittelijaoppilashan pyörii Naukulan matoilla kuin kouluttajansa konsanaan. Ihanaa!
VastaaPoistaMielenkiintoista kuulla, miksi nukkumajärjestelyt lopulta muodostuvat. Meillähän pojat ovat olleet symbioottisessa suhteessa ihan ekasta illasta lähtien, mutta silti Toto ottaa vieläkin iltatorkut yksinään; melkein kaikki muu oli sille heti sallittua, mutta Cisu ei aluksi antanut sen tulla iltaisin ihmisten syliin tai edes ihmisten viereen sohvalle nukkumaan. Pian on mennyt 2,5 vuotta ja Toto aristelee iltaläheisyyttä edelleen! Tosin viime aikoina on ollut havaittavissa, että Cisu valitsee mieluummin Toton kuin ihmisten seuran torkuilleen.
Kissat, nuo maailman monimutkaisimmat ja mielenkiintoisimmat olennot!
jee jee!!!!!
VastaaPoistaVoi ihanaa, luin juuri kaikki päivitykset ja vaikuttaa siltä että Naukulassa aletaan kotiutumaan ja järjestys alkaa muotoutumaan. Ja sitten vielä tullaan sänkyynkin ja pusketaan<3 Tarmosta kasvaa erittäin tarmokas tiikeri!
VastaaPoistaHyvältä näyttää ja varmasti kuulostaakin tuommoinen yhteispörinä :)
VastaaPoistaJa lukijatkin kehrää PURRR PURR PURRRR!
VastaaPoistaPiti tulla katsomaan kuvia vielä uudelleen, kun Naukulan aamuhetki on niin ihana. PURRR PURRRRRR PURRRRR tosiaan!
VastaaPoistaHieno homma, Tiikeri! Helmikin näyttää tyytyväiseltä sekä tilanteeseen että oppilaaseensa :)
VastaaPoistaHurjaa vauhtia tilanne muuttuu tuollaisen pikkutikrun kanssa! Kehräys on ihana sulosointu jännityksen jälkeen.
VastaaPoistaPirjo: Paremmalta näyttää hetki hetkeltä :)
VastaaPoistaJenni: Teidän pojat ovat kyllä superihanat! Ehkä Toto seuraavan 2,5 jälkeen uskaltaa olla myös iltahellä?
Katjusha: Jes!
Myrsky: Tilanne paranee :) ja päivityksiä tulee minkä kerkee :)
Millan: Oli varsin äänekästä touhua!
Zepa: Purrr vaan sinnekin :)
Ella: Helmi oli varsin tyytyväisen oloinen. Viiksikarvatkin sojottivat söpösti eteenpäin ja posket olivat purinasta pullollansa!
Mindy: Kyllä, tilanteet muuttuvat nopeaan. Nyt itketään vain kun on vessahätä tai nälkä!
Hyvä, hyvä, hyvä. Oppi alkaa mennä perille ja Naukula tuntua kodilta:D
VastaaPoistaIlon kyynel piti tirauttaa yhteisen hurinahetken kunniaksi.
VastaaPoistaIhana Helmi, ihana Tarmo! <3 <3
Munkin piti tulla vielä uudestaan kattomaan :-D
VastaaPoistaJEE!! Hyvä Tarmo! Ja Helmi, ja mamma!
VastaaPoistaHienoa! :) Hauska lukea Tarmon ensiaskeleista Naukulassa, nauratti Helmin paheksunta, kun pikkukissa oli kukkaruukussa pissalla - hyvää opastusta talon tavoille! ;)
VastaaPoistaMustakissa: Siltä se vähän näyttää! Vaikka kyllä Helmin pitää välillä vähän suhistakin.
VastaaPoistaHurineesit: Ilosta vissiin kuitenkin ;) ?
Zepa: Saa käydä!
Henna, Friede ja Figo: Hyvä me!
Heidi: Helmi oli kyllä oikeasti sanoinkuvaamattoman järkyttynyt :)
Olipa mukava lukea Naukulan nykytouhuista! Selvästi Tarmo Tiikeri alkaa kotiutua ja Helmikin hyväksyä tulokkaan. Me on täällä jännitetty kolmen karvakorvan ja kahden ihmisen toimesta ja lähetetty rohkaisevia ajatuksia pikkuiselle :)
VastaaPoistaRapsutukset Tarmolle ja Helmille!
Kyllä teillä kelpaa kun kehrätään. Hienoa, että molemmat kissat olivat niin hyvillä mielin. Terveisiä ja rapsutuksia Helmille ja Tarmolle.
VastaaPoistaPURRR PURR PURRRR täältäkin! Ihanaa että leikitään ja kehrätään. Niin - sanoit, että molemmat kehräsivät. Tarkoitit varmaan että kaikki kehräsivät ;-)
VastaaPoistaHienoa, yhteiset leikkituokiot on tosi kivoja ja tekee hyvää sekä kissoille että ihmisille.. Tarmolla on ihana pentumassu, kutsuu ihan rapsuttamaan.
VastaaPoistaVoivoi, mikä rapsu-massu tuossa viimeisessä kuvassa! <3
VastaaPoistaJottei Helmi (tietenkään) jää huonommaksi, niin yhtä rapsutettava Helmikin on <3
Meillä olisi teille blogissa tunnustus :)
Maina: Rapsutukset välitetty! Pientä takapakkia tuli eilen illalla, mutta eiköhän sekin kuulu asiaan.
VastaaPoistaPaula: Rapsutukset välitetty! Kehräys sujuu, mutta niin myös murina ja ujellus.
Saila: Ehdottomasti! Kuinka tuollaisen kirjoitusvirheen teinkään :)
Saara: Kyllä tästä taas kohta leikkimään joutaakin :)
Elina: Tunnustettu on! Kiitos tunnustuksesta :)