Tälläkin hetkellä alakerrasta kuuluu ujellusta, mutta en puutu asioihin. Tai ehkä sittenkin pitäisi?
(Kuvat ovat mitä ovat, mutta laatu ei varmaan juuri nyt ole tärkeintä?)
torstai 20. lokakuuta 2011
Hetki sitten
Lähellä
Viimeinen kuva ei kerro koko totuutta vaikka Helmi "pieneltä" lohikäärmeeltä näyttääkin. Ensimmäistä kertaa (ehkä viime yötä lukuunottamatta) Naukulalaiset olivat noin lähietäisyydellä.
Tälläkin hetkellä alakerrasta kuuluu ujellusta, mutta en puutu asioihin. Tai ehkä sittenkin pitäisi?
(Kuvat ovat mitä ovat, mutta laatu ei varmaan juuri nyt ole tärkeintä?)
Tälläkin hetkellä alakerrasta kuuluu ujellusta, mutta en puutu asioihin. Tai ehkä sittenkin pitäisi?
(Kuvat ovat mitä ovat, mutta laatu ei varmaan juuri nyt ole tärkeintä?)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Uskoisin, että kyllä ne siitä ajan kanssa menee :) Tarmokin on niin pienen näköinen, että varmaan alkuhämmennyksen jälkeen voi houkutella jotain Helmin äitivaistoja esille :D Meillä Armaan 'äitivaistot' heräsi melko pian uuden kissakaverin tultua ja sitten pikkukavereita piti vain hoivailla, vaikka alkuun olikin vähän ärräpäänä :D
VastaaPoistaHelmin ilme on aika tuima. Mutta hyvin kissamainen. Samoin pikkunaulukaisen luimukorvat ovat paljon puhuvat. Mutta ei pahalta tilanne tässä näytä. Nyt selvästi tutustutaan. Onnea tutustumiselle!
VastaaPoistaHuimaa menoa Naukulassa! Kuvat ovat informatiivisia ja niissä on kissoja. Se on tärkeintä :)
VastaaPoistaOijoi, parasta ja sydäntä lämmittävintä on aina ne ensilähentymiset :)
VastaaPoistaMä puutuin aina väleihin tutustumisvaiheessa silloin kun joku meinas kiusata vaikka liiallisella jahtaamisella tai liikaa härkkimisellä. Ja puuttumalla tarkoitan lähinnä sitä että laitoin eri huoneisiin vähäksi aikaa. Mutta suhinoihin ja murinoihin en liiemmälti puuttunut, sehän on sellaista kissojen kiroilua, mitä sitä toisten kommunikointiin puuttumaan. Alkuvaiheessa tungin vaan kissoille herkkuja naamaan niin kaikki oli mahdollisimman hyvällä tuulella, hyvä ruoka ja parempi mieli ja silleen :) Aika hyvältähän teillä näyttää, ei edes tassut heilu kuvissa :D
Eiköhän toi etene ihan mallikkaasti. Näähän saa sentään jo samaan kuvaan. Tiedän yhen osoitteen, jossa jopa vuosikausia yhdessä asuneita kissoja on vaikee saada samaan kuvaan... Vaikka vetoa, niin alle viikossa Helmi rupee leikkimään äitikissaa. Joo?
VastaaPoistaUIUIUIUIJUI - mikä ihanuus! Hän on ihana ja komea! Pidämme peukkuja, että kotiutuminen sujuu kaikkien osalta hyvin.
VastaaPoistaHelmin ilme on kyllä aika hurja....
Oi, noin lähellä. :) Ujellukset kuulunevat asiaan, ja upeaa on a) että Tarmo on tullut pois sohvan alta, b) Helmi ei ole ajanut sitä sinne heti takaisin. Kohta ne on ihan lähellä.:)
VastaaPoistaOdotamme sitten yö- ja aamuraporttia Naukulasta. Mammalla on nyt hurjasti dokumentointi- ja raportointitehtäviä.
Ihan samaa ajattelin kuin moni muukin eli että hyvältähän tuo vaikuttaa kun ei olla yhtenä karvapöllähdysmylläkkänä.
VastaaPoistaJa parempi tulee - koko ajan, pikku hiljaa. <3
Kyllä se siitä lähtee, tuo on jo hyvä alku! :)
VastaaPoistaJa todella jännä väritys Tarmolla, aivan kuin olisi liannut turkkiaan selästä! <3
Kiitokset raportoinnista. HuRRRRjalta näyttää meno Naukulassa. Odotamme malttamattomana lisätietoja siitä kuinka yö sujui.
VastaaPoistaKiitos kommenteista! Uskon ja ennenkaikkea toivon, että Helmin äidinvaistot heräävät. Meno on ajoittain hurjaa (siis öisin) ja näistä tapahtumista ei ole kuvia. Tarmolla on tosiaan pieniä mustia läikkiä selässänsä. Aika velikulta!
VastaaPoista