lauantai 8. lokakuuta 2011

Huolia ja murheita

Eikä yhtään kepeyttä

Minä haluaisin, että Naukulan blogi olisi täynnä kepeyttä, elämän pieniä ja suuria iloja.

Naukulan neidit kuitenkin järjestävät tänne sellaista sisältöä, jota minä en kaipaisi lainkaan. Viime yönä sisältöä tarjoili Wilma Ilona. Oksennukset alkoivat noin klo 4 - 5 ja viimeinen oksennus tuli aamupäivällä. Siinä ei sitten ollut muuta tehtävissä kuin lähteä taas eläinlääkäriin. Edellisen kerranhan Wilman kanssa vierailtiin eläinlääkärissä syyskuun puolivälissä, silloin syynä ripuli.

Testejä tehtiin, kokeita otettiin, oltiin röntgenissä sekä ultrassa.  Selkeää syytä Wilman pahoinvointiin ei saatu selville. Maksa-arvo edelleen hieman koholla. Se voi selittyä suolistotulehduksella.

Onko Wilmalla stressi? Stressikuola ainakin valui, ja rauhoituksesta huolimatta hermot menivät. Pahasti. Varmaa ei kuulemma ole, onko veri kuljetuskopassa kissan vai eläinlääkärin. Laastareista päätellen eläinlääkärin. Voi olla toki myös Wilman, sillä kanyylinpoiston jälkeen Wilmalle ei enää pystytty laittamaan puristussidetta tassuun.



Heräämispistosta ei pystytty antamaan, ja nyt raukka pieni (5 kg) onkin kovin pölmästynyt. Kaverikin taas vain suhisee. Jos ruoka pysyisi nyt sisässä lääkitysten avulla, seuraava eläinlääkärikeikka onkin sitten kahden kissan kanssa. Kummallakin kyseessä kontrollikäynti. Minun täytyy pyyhkiä hikeä jo nyt sitä ajatellessa.

13 kommenttia:

  1. Voih, toivottavasti vointi paranee pian!!

    VastaaPoista
  2. Voi Wilma-kultapieni <3 Kamalan huolestuttavaa jo näin blogitutulle sattuvana, en voi kuin kuvitella mitkä on fiilikset Naukulassa :( Pikaista paranemista, Wilma!

    VastaaPoista
  3. Voi surkeus. Tsemppiä kaikille Naukulan likoille täällä sijaiskodista.

    VastaaPoista
  4. Voi ei. Wilma rukka. Täältä kovasti voimarapsutuksia Wilmalle ja jaksamista mammalle<3

    VastaaPoista
  5. Voi harmin paikka:( Toivottavasti Wilma voi jo paremmin.

    VastaaPoista
  6. Eläinlääkäri voi oikein hyvin ja toivottaa Wilmallekin rauhallista iltaa ja pikaista paranemista <3

    VastaaPoista
  7. Kirsikka: Sitä toivotaan!

    Ella: Niin, fiilikset on mitä on, mutta täällä yritetään leikkiä normaalia!

    Myrsky: Kiitos!

    Mustakissa: Kiitos!

    Minni: Vielä on vähän pyörällä päästään, ja istuskelee ja ihmettelee!

    Varpu: Kiitos eläinlääkäritäti! Hyvä, että voit hyvin.

    VastaaPoista
  8. Voi Wilmaa, ja Mammaa. Ei ole kivaa kummallakaan. Onneksi eläinlääkäritäti sentään ei vuotanut kuiviin. Mikähän saanut Wilman näin pois tolaltaan. Pikaista paranemista Wilma!!!
    Ja hei, ei me lukijat haluta mitään tekokepeitä asioita lukea jos niitä ei ole. Kyllä se saa olla ihan oikeaa elämää, mutta tietysti hyviä uutisia toivotaan.

    VastaaPoista
  9. Tsemppiä Wilmalle ja kaikille! <3 Toivottavasti saadaan jo huomenna lukea hyviä uutisia (vaikka ei tosiaan tekokepeää halutakaan, silloin kun siihen ei ole syytä).

    VastaaPoista
  10. Saila: Kiitos. Olisi se silti aika mukavaa jos aina vain olisi kepeitä aiheita. Nyt Naukulassa on ollut vähän liikaa huolta ja murhetta.

    Jenni: Kiitos! Toivotaan tosissaan, että yöstä tulee rauhallinen ja Wilma on pian taas oma ihana itsensä.

    VastaaPoista
  11. Me kaikki toivotetaan pikaista paranemista potilaalle ja jaksua teille kaikille muillekin! Helmin uutiset taannoin sentään oli jippi-hyviä, tää muistutuksena surkeuden keskelle. Onneksi on hyviä vetskuja ja hyvää hoitoa nykyisin.

    VastaaPoista
  12. Paranemisia, toivottavasti olo kohenee!

    VastaaPoista
  13. Tsemppiä ja Wilmalle parempaa vointia!

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.